Marimekko, eiku Marihame!

Tänä vuonna on varmasti monella työpaikalla ollut aivan liian kuuma. Meilläkään ei ole töissä ilmastointia, ei varmaan ilmanvaihtoakaan, ja täytyy kyllä sanoa, että ajoittain oli tuskallisen kuuma. Töihin täytyi siis kehittää edustavaa mutta kevyttä työvaatetta. Kävin Marimekon outletissa ja näin siellä tällaista ihanaa ohutta kangasta mihin oitis ihastuin. Myyjäkään ei tiennyt, mikä oli kankaan  alunperäinen tarkoitus. Valkoiseen kankaaseen oli painettu n. 50x60cm raportteja mustalla. Ostin 4 raporttia ja päätin tehdä hameen.

Leveä helma on pari kertaa tuulessa yllättänyt ja olen saanut kokea Marilyn Monroe-efektin. Kolmekin raporttia olisi varmaan leveydeltä riittänyt. Pituus määrittyi täysin raportin korkeuden mukaan. Ensin tein tästä paperbag skirtin, mutta kangas ei riittänyt tarpeeksi korkealle vyötäröllä, että efekti olisi ollut oikealla tavalla runsas. Joten päädyin purkamaan sen ja tein ihan tavallisen kuminauhakujan. Näin tuli paljon parempi! Hame on ollut jo paljon käytössä ja ennustan tälle runsaita palveluspäiviä myös jatkossa. Enkä vähiten siksi, että tää on ihan mainio pyöräillessä.

Kesäkorut

Tässä nyt vähän vähäpätöistä juttua bloggaan, mutta bloggaanpa silti. Jos se ei vielä ole tullut ilmi, niin rakastan kaikkea nahanväristä. Joo, tiedän että nahkaa saa kaiken värisenä, mutta yleensä se on tällainen konjakinvärinen mitä 'nahanvärisellä' tarkoitetaan. En osaa sanoa miten väri sopisi minulle, jos vaikka paidan tämänvärisestä neuloisin, mutta asusteet on mieluisia. 

Ja, kuten kuvasta huomaa, kävin taas pengastamassa tilkkulaarin Marimekolla.

Olin kesälomamatkalla Mallorcalla ja Roomassa. Mallorcalta ostin oliivipuusta tehdyn helmirannekorun. Näytti aika orvolta yksin ranteessa... Roomassa ikkunashoppailin ja vilkuilin sille kaveria. Porta Portesen kirpputorilla törmäsinkin sattumalta myyjään joka myi erilaisia helmi- ja nahkanauhoja. Häneltä päädyin ostamaan tarvikkeet kolmeen koruun, lukotkin löytyi samalta myyjältä.  Tuli kivat, tykkään!

Crossbody kesäksi

Ostin kesäkuun lopussa itselleni uuden tietokoneen. Jotain on pielessä asetuksissa kun kuvat ei suostuneet siirtymään tänne blogiin ja siksi en päässyt kirjoittamaan lainkaan heinäkuussa. Nyt ongelma on tilapäisesti ratkaistu, mutta ei vieläkään kokonaan... Höh!

Kävin pitkästä aikaa keväällä Marimekon Outletissa Herttoniemessä. Nyt kun olen taas innostunut ompelemaan päädyinkin katselemaan lähinnä kangaspuolella. Tilkkulaarista löysin tällaista mustavalkoista markiisikangasta ja näin siitä mielessäni heti käsilaukun. Siitä huolimatta, että en ole koskaan aikaisemmin ommellut laukkua, päätin tehdä ihan fiilispohjalta. Koon arvioiminen osui nappiin! Juuri riittävän suuri, että nielee sisäänsä yllättävän paljon tavaraa, mutta edelleen siro ja kevyt. Mitan otin siten, että sukkakudin mahtuisi mukaan! Tämä nielee helposti juomapullon, lompakon, kännykän, avaimet ja vähän muutakin. Ja tätä voi käyttää pyöräillessä, mikä on ihan must! 

Alla olevassa kuvassa taitaa olla suosittu 'headache pose'. Täytyy kyllä tunnustaa, että ihan sattumalta! Pitelen tässä vissiin päätäni kun niin julmetusti harmittaa, että jätin saumavarat liian pieniksi ja sain todenteolla tehdä töitä, että sain laukun ommelluksi. Markiisikangas kun vielä rispaantuu niin helposti. No, olen ensimmäiseen laukkutekeleeseen tyytyväinen mutta aion ensi kesäksi tehdä parannellun version. Tässä ei ole vuortakaan, kun jo tätä ommellessa päätin tehdä toisen. Mutta käyttökelpoinen on ollut näinkin ja on tosi mieluisa!

Kävin taas tilkkulaaria penkomassa viime viikolla ja vilkaisin mitä tämäntyyppiset laukut Marimekossa maksaa. Tätä puolet pienempi oli 95€, joten ompelemalla itse euron parin tilkusta säästää kyllä melkoisesti. Ja mikä parasta, saa tehdä juuri omiin tarpeisiinsa sopivan.