Miehen suosikkipipo

Mies sai minulta joululahjaksi pipon. Tai pikemminkin pipolahjakortin- tai ainakin niin, että mallin sai valita itse, langat olin jo valinnut. Mies valitsi malliksi tällaisen tuplareunaisen, koska se on niin lämmin. Muut ne neuloo trendikästä Oslo-pipoa, me pysytellään tutussa ja turvallisessa mallissa ja retroväreissä - heh! No, todellisuudessa olen Petit Knitsiä fanittanut jo vajaan vuoden verran ja itselleni on pipo kovaa vauhtia hänen ohjeellaan valmistuassa. 

Tämän pipon idea lähti siis siitä, kun minulle oli jäänyt yli nöttöset useammasta dk-vahvuisesta merinovillalangasta neulotusta piposta, ja ostin niiden kaveriksi Snurresta harmaata lankaa. Yksi jämänöttönen oli vain aavistuksen tummempaa harmaata kuin ostamani harmaa joten päätin värjätä sitä. Keskiharmaasta langasta tuli vihreällä karamellivärillä yllätyksekseni petrolin väristä lankaa! Mutta se kävikin tosi kivasti näihin muihin murrettuihin sävyihin, joten jälleen onnistunut värjäyskokeilu, joskin varsinainen potluck!

Retropipomies ihastelee lapsuudestaan tutun näköisiä Peltonen-suksia, loput näistä olikin sitten jo ennen hänen aikaansa. Pipo-ohje alkaa muodostumaan suosikiksi, tuli kyllä taas niin kiva että! 

Malli: 110s, kavennukset Starfish-pipon ohjeella

Lanka: Fyberspates VivaciousDK Slate+punainen, Malabrigo Rios Sunset+Glitter, Madelinetosh 

Menekki: 96g (harmaa 83g, raidat 13g)

Ostopaikka: Snurresta kaikki

Puikot: nro 4 Knitpro koivuiset pyöröt

Koko: 61

All you knit is love

Vuosi vuodelta joululahjat tuntuu aina vaan merkityksettömämmiltä. Paitsi ne itse tehdyt. Niiden avulla yritän kertoa, kuinka tärkeä lahjan saaja on. Koska ei niitä ole aikaa kaikille tehdä. Valitettavasti vaan taitaa olla niin, että ihmiset jotka ei itse kudo, ei ymmärrä kuinka paljon aikaa ja vaivaa esim. sukkaparin tekemiseen kuluu. Eli, en tiedä ymmärtääkö saaja aina, kuinka paljon tunnetta lahjassa oikeasti on mukana. All you knit is love...

Meillä on jo parin vuoden ajan käynyt siivooja. Hän auttaa meidän arjessa oleellisesti, kun omat työviikkoni herkästi venyvät yli 50 tunnin mittaisiksi usein. Viime vuonna jo suunnittelin, mutta vasta tänä vuonna sain toteutettua hänelle sukat. Hän ei ole suomesta, tai edes maasta missä yleensäkään kudotaan, joten en usko hänellä olevan ainakaan kovin monia käsin neulottuja sukkia.

Alunperin oli tarkoitus tehdä sukat ohuesta ja laadukkaasta sukkalangasta, jota varta vasten ostin tähän tarkoitukseen. No, ei taaskaan mennyt hommat kuin Strömsössä. Mulla on viime aikoina ollut huonoa onnea neulomuksia aloittaessani ja olen päätynyt purkamaan ensimmäiset 3 aloitusta... Niin kävi nytkin. Ensin suunnittelin Piirakkasukkia, koska ne vaan on niin kauniit. Mutta totesin niissä olevan liian vähän silmukoita ohuelle langalle. No, jälkiviisaana olisi vaan pitänyt muokata ohjetta hieman... Aloitin ensimmäisenä versiona Monkey-sukat ja kudottuani ensimmäisen sukan varren havaitsin niistä tulevan aivan liian leveät 35 koon jalkaan. Seuraavaksi ajattelin tehdä I smell snow -sukat, kun ajattelin niiden silmukkamäärän olevan helposti muokattavissa. No, niissäkin oli sit jotain vikaa, en nyt vaan enää muista mitä. Sitten totesin, että pakko tehdä vaan sileetä, tai en ehdi saada sukkia valmiiksi ajoissa. No, niissä taisi tökkiä nimenomaan se sileä neule ja ne tyssäsi ensimmäisen sukan kantapäähän. Aikaa oli siinä vaiheessa vain muutama päivä jäljellä. Tartuin vuosia lankalaatikossa olleeseen Nalle-kerään ja etsin sen alkuperäisen Piirakkasukkaohjeen ja ryhdyn tikuttamaan. Valmistuihan ne sukat lopulta ja olen tyytyväinen. Lanka vaan on niin karheaa, harmi! Ensi vuonna teen sukat jostain laadukkaammasta langasta! Lupaan olla ajoissa ensi jouluna. Ja koska se on nyt julkisesti kirjoitettu, on minun pakko pysyä lupauksessani!

Malli: Piirakkasukat 52 silmukalla

Lanka: Novita Nalle

Menekki: 62g

Ostopaikka: nettikirppis

Puikot: nro 2,5 puiset sukkapuikot

Koko: 35

Huopatossut varrella

Taas tuli tehtyä huopatossut, tällä kertaa omalle isälle pukinkonttiin. Tein hälle varrelliset huopatossut vuosia sitten, jo ennen blogin perustamista (joten kuvia näistä ei ole). Isä ei ollut alkuun raaskinut käyttää niitä ollenkaan, mutta kun kerroin tekeväni uudet heti kun käyttää edelliset loppuun, sujahti tossut välittömästi jalkaan. Teinkin nyt syksyllä uudet tossut synttärilahjaksi, tällä kertaa varrettomat. No, varrelliset olisikin olleet enemmän mieleen... Jopa isäni, joka ei kyllä herkästi muuta kuin kiittele sai tämän sanotuksi, joten tulkitsin asian olevan tärkeä. No, eipä tarvinnut joululahjaa pitkään pähkäillä... Minulla sattui olemaan samanväristä turkoosia Huopasta ja Isoveli-lankaa ja päätin tällä kertaa tehdä tossuista raidalliset.

Olen kutonut jo melko monet huopatossut, joten voisin kertoa muutamia vinkkejä tekemiseen. Venyttämättä nämä tossut olisi koneesta suoraan ulos tultuaan olleet ehkä kokoa 41. Herkästi nämä olisi saanu kosteana venytettyä kokoon 45. Eli kerrosmäärät ei ole ihan tarkat. Tossut kannattaa ehdottomasti heti koneesta tultua kuositella oikeaan muotoon ja kokoon. Keskeisintä on, että tossun suuaukko ei jää liian kireäksi eikä kantapää liian matalaksi, nämä kannattaa venyttää huolella. Näihin tossuihin kudoin ohutta vahvikelankaa kantapäähän ja päkijään. Leikkasin langasta pätkiä ja kudoin sitä Huopasen kanssa pohjaan n. 14 silmukan leveydeltä. Langan päitä ei tarvitse mitenkään päätellä, tossujen huopuessa ei enää purkaannu. Olen aina huovuttaessa laittanut tossujen sisään hedelmäpussin  eikä tossut ole koskaan huopuneet kiinni. Pesen tossut yleensä tunnin ohjelmalla ja linkoan max 900krs/min. Jos linkoaa esim. 1400krs/min, tulee tossuun taitoskohtia joita ei saa kunnolla oikenemaan. En koskaan käytä pesuainetta huovuttaessani (en näe siihen tarvetta) enkä laita koneeseen muuta pyykkiä samanaikaisesti (siihenkään en näe tarvetta). Rohkeasti kannattaa kokeilla huopatossuja, ei ole vaikeaa! Tossut ei ole koskaan epäonnistuneet. Kerran tossuista tuli vähän turhan isot, kun kudoin ne kahdella langalla enkä osannut vähentää silmukoita riittävästi. Tossut ovat todella läpöiset jalassa, huomattavasti tavallisia villasukkia lämpimemmät.

Malli: Perustossut (varsi 36s/20krs, lisää 4s, kantapää 24krs, sen jälkeen 36s 50krs+kavennukset)

Lanka: Novita Huopanen ja Isoveli

Menekki: 151g (turkoosia Huopasta 78g, mustaa 38g ja Isoveljeä molempia 17g,vahvike n. 1g)

Ostopaikka: Prisma?

Puikot: nro 4 ja 7 koivuiset sukkapuikot

Koko: 43

Punaviinin värinen pipo

Suorastaan rakastuin tähän lankaan emsisilmäyksellä, kun näin sitä Snurren hyllyssä. Kuvissa väri ei näytä yhtä intensiiviseltä kuin se todellisuudessa on ja oikeasti punaisen sävyissäkin on enemmän kontrastia. Pipo menee pukinkonttiin, mutta täytyy tosiaan miettiä, että haluanko itsekin tällaisen upean värisen pipon!

Kovasti oon myös innostunut näistä LAM-merkeistä. Lisäsin pipoon persoonalliseksi yksityiskohdaksi tuplareunuksen sisäpuolelle oransseja raitoja. Näidenkin kontrasti on todellisuudessa upeampi, onnistunut valinta. Oranssi lanka on jämänöttönen aikaisemmin neulomastani vastaavasta piposta, mutta tässä pipossa on korkeampi reunus (ja tämä on parempi).

Malli: Navooh Ravelryssä muokattuna

Lanka: Fyberspates DK  ja Malabrigo Rios väri Sunset

Menekki: yhteensä 85g (Fyberspatesta jäi 46g)

Ostopaikka: Snurre

Puikot: nro 4 KnitPron koivuiset pyöröt

Koko: naisten M (100s, kavennukset 14cm jälkeen, reunus 8cm)

Liian vähälle huomiolle jäänyt pipomalli: 1898 hat

Sain vihdoin kudottua jo pidempään jonossa olleen pipomallin. Tosin, tämä projekti olisi pitänyt toteuttaa jo vuosia sitten! Aivan mahtava pipo! Lankakin löytyi sattumalta oikean värisenä ja paksuisena omasta varastosta.

Lopputulos on todella viimeistellyn näköinen ja pipo ihanan lämmin korvaläppien ja tuplareunuksen vuoksi. Eipä tullut kuvattua tuota reunan yksityiskohtaa erikseen, mutta reunusta kiertää siis ikään kuin icordin näköinen silmukkarivi. Pipo kudotaan aloittamalla tuplareunus keskeltä takaa ja korvaläppien kohdalla ensin levennetään ja sitten kavennetaan. Reunus ommellaan sitten ympyräksi, jonka sivusta poimitaan silmukat pipon yläosaa varten. 

Kavennukset tein ihan oman mieleni mukaan. Muutenkin sovelsin ohjetta hieman jotta se sopii eskarilaisen, joskin melko isopäisen sellaisen, päähän. Tein tahallani melko napakan, koska merino tuuppaa käytössä vähän venymään. Ensimmäisen käyttöpäivän perusteella poika on tosi tyytyväinen. Ja äiti myös.

Malli: 1898 hat

Lanka: Drops Big Merino

Menekki: Just vajaa 100g

Ostopaikka: Menita

Puikot: 4mm koivuiset KnitPron pyöröpuikot (ohjetta pienemmät)

Jämälankasukat

Jämälankasukat valmistui omalle isälleni isänpäivälahjaksi. Kuvat on mitkä on, sisällä otettu. Tän siitä saa kun tekee lahjoja viime tingassa, ei edes kunnon kuvia ehdi valoisaan aikaan napata (mikä siis kohdallani tarkoittaa viikonloppua). Paksuja sukkalankoja jäi valitettavasti vielä useamman sukkaparin verran... Raidat 7-V, musta on Viking Villeä ja huomattavasti e.m. lankaa miellyttävämmän tuntuista. 

Raitahuivi

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, hankin vastikään itselleni uudet silmälasit. Kauan olin näistä haaveillut, konjakinvärisistä muovikehyksistä. No, siitähän se idea sitten lähti uuteen huiviin! Olin aikaisemmin hankkinut vyyhdillisen Madelinetoshin Glaced Pecan-väristä lankaa, mutta totesin sen olevan liian keltaista silmälasien kaveriksi. Sain päähäni tehdä pienen värjäyskokeilun. Otin parin gramman verran lankaa ja laitoin sen keittymään oranssin karamelliväritipan kanssa. Ja heti eka yritys onnistui nappiin, väri sopi täydellisesti laseihin! Värjäsin sitten hieman isomman määrän, jotta sain riittävästi huiviin. Langasta tuli oikeastaan niin herkullista, että loppuvyyhti taitaa kokea saman kohtalon.

Minulla oli entuudestaan harmaata ja nöttönen mustaa Madelinetoshia, ja etsin malliksi aivan yksinkertaisen kolmiohuivin. Kun aloitin mustalla ja harmaalla, tuntui huivi varsin maskuliiniselta. Pelkäsin huivin jäävän liian pieneksi, joten loppuun jatkoin vielä luonnonvalkoisella Malabrigo sock-langalla. Loppuosa pehmensi vaikutelmaa selvästi ja loppuun tein vielä pykäläreunan, ajatuksena viimeistellympi ilme. 

Minkäs sille mahtaa, että ei oikeen pitsihuiveja osaa käyttää? Tällainen graafinen, vähäeleinen vaan on enemmän mun juttu. Itse asiassa puolet Glaced Pecan vyyhdistä on vielä kudottuna puolivalmiiseen A girls best friend-huiviin, jonka keskeytin kun totesin, että ei vaan oo mun juttu. Voisin kuvitella tekeväni kyseisen huivin yksivärisenä, esim. harmaasta langasta, talvitakkini kaveriksi. Ehkä sit sellainen?

Keskimmäisessä kuvassa lanka loistaa auringossa niin, että näyttää lähes oranssilta. Tämä on kuitenkin selvästi ruskea mielestäni, parhaiten näkyy varmaankin ensimmäisessä kuvassa. Ja kuten alimmasta kuvasta näkyy, sopii tuo lanka aika mahtavasti mun laseihin! Olen tyytyväinen. Ja harkitsen jo uusia värjäyskokeiluita...

Malli: kolmiohuivi (nimeä en nyt just muista)

Lanka: Musta ja harmaa Madelinetosh tosh sock ja ruskea Twist Light, valkoinen Malabrigo sock

Menekki: Kokonaisuudessaan 179g, värejä en punninnut erikseen

Ostopaikka: Snurre

Puikot: 4mm koivuiset KnitPron pyöröpuikot

Pompulahuivit

Tein kummitytölleni ja hänen pikkusiskolleen kaulahuivit. Idean sain Nupu Nupu-blogista. Lasten versio blogissa on Bactus ja aikuiselle on oma versionsa erityisen pitkillä 'hännillä'. Lapselle lyhyemmät 'hännät' on varmasti sekä turvallisemmat että käytännöllisemmät. Itse en vaan Bactuksesta jostain syystä innostu joten päädyin tekemään Tailwindit. Ja hyvät tuli!

Tailwindissä reunaan tulee kaunis icord-reunus joka tekee huivista viimeistellyn näköisen. Lankavalintani vaikuttaa hyvältä ja pehmeältä, ja riittävän isot tupsut päissä saa huivin asettumaan kivasti. Isommassa huivissa myös tupsut on selvästi isommat. Tämän kokoiset tupsut nielee jo aika lailla lankaa, mutta tässä tapauksessa se oli vain hyvä, koska pääsin täten eroon 7-V langan jämistä. 

Niin kivat tuli, että ei nämä tähän loppuneet! Seuraavaksi nuorimmaiselleni ja sitten itselleni! Rakkauteni lempiväriini konjakkiin (tai jotain sinne päin) on muuten oleellisesti syventynyt aikaisemmasta ja olen hankkinut uudet ihanan väriset silmälasit. Joten, ainakin oman huivin värit alkaa olla valittu! 

Järkytyin muuten aika lailla kun huomasin, että huovutettuja tossuja lukuun ottamatta, en ole saanut mitään neulottua postattua juhannuksen jälkeen! En voi uskoa tätä todeksi... Todella monta projektia olen päätynyt purkamaan kun ei ole tuntunut hyvältä, mutta en kyllä tajunnut ongelman olevan näin pahan... Nyt onneksi vaikuttaa paremmalta, joten eiköhän tämä tästä!

Malli: Tailwind

Lanka: Viking Alpaca Storm, tupsuihin 7-V

Menekki: Pienempään juuri vajaa 50g ja isompaan vajaa 100g

Ostopaikka: Adlibris ja Prisma (?)

Puikot: 5mm koivuiset KnitPron pyöröpuikot

Perustossukat

Isälle synttärilahjaksi perustossut Huopasesta ja Nallesta. Aikaisempi koon 43 ohje toimi hyvin, vaikka siinä huopuva lanka oli Joki-lankaa ja kestävyyttä lisäävä hieman Nallea paksumpaa. Kiireessä napatut kuvat ei oo parhaat mahdolliset - harmi! 

Lapaset merinovillaneuloksesta

Kuten oon jo joskus aikaisemmin tullut maininneeksi, niin oon talvisin sellainen vilukissa, että joudun todella miettimään vaatetustani jotta voin ulkoilla pakkasella. Ostin vuosi sitten kokeeksi Haltin ohuenohuet merinovillaneuloksesta ommellut sormikkaat ja ne osoittautui huippuhyviksi. Olimme laskettelemassa melko kovalla pakkasella talvella ja olin ainoa perheestämme jolla ei ollut kylmä käsiin! Yleensä se on toisinpäin.

Haltin sormikkaiden hinta oli varsin suolainen ja koska perheessä on 5 jäsentä, tulisi sormikkaiden ostaminen kaikille aika kalliiksi. Ja en ole niitä lasten koossa edes nähnyt. No, ei hätä ole tämännäköinen. Tilasin ohutta merinovillaribbineulosta ja etsin netistä kahdet lapaskaavat. Tein koevedokset trikoosta molemmista malleista ja toinen lapaskaava oli huomattavasti toista istuvampi. Itse lapasten ompeluun ei sitten montaa hetkeä mennyt. 

Ensimmäisen parin sai mies. Lapasia on tarkoitus pitää tällaisten tuulenpitävien kuorihanskojen alla. Hyvin ohuina mahtuvat hyvin toisen hanskan alle. Nyt ei tule sormiin kylmä! Ja hyvissä ajoin on varustauduttu, aika kesäiset on kuvat! 

Marimekko, eiku Marihame!

Tänä vuonna on varmasti monella työpaikalla ollut aivan liian kuuma. Meilläkään ei ole töissä ilmastointia, ei varmaan ilmanvaihtoakaan, ja täytyy kyllä sanoa, että ajoittain oli tuskallisen kuuma. Töihin täytyi siis kehittää edustavaa mutta kevyttä työvaatetta. Kävin Marimekon outletissa ja näin siellä tällaista ihanaa ohutta kangasta mihin oitis ihastuin. Myyjäkään ei tiennyt, mikä oli kankaan  alunperäinen tarkoitus. Valkoiseen kankaaseen oli painettu n. 50x60cm raportteja mustalla. Ostin 4 raporttia ja päätin tehdä hameen.

Leveä helma on pari kertaa tuulessa yllättänyt ja olen saanut kokea Marilyn Monroe-efektin. Kolmekin raporttia olisi varmaan leveydeltä riittänyt. Pituus määrittyi täysin raportin korkeuden mukaan. Ensin tein tästä paperbag skirtin, mutta kangas ei riittänyt tarpeeksi korkealle vyötäröllä, että efekti olisi ollut oikealla tavalla runsas. Joten päädyin purkamaan sen ja tein ihan tavallisen kuminauhakujan. Näin tuli paljon parempi! Hame on ollut jo paljon käytössä ja ennustan tälle runsaita palveluspäiviä myös jatkossa. Enkä vähiten siksi, että tää on ihan mainio pyöräillessä.

Kesäkorut

Tässä nyt vähän vähäpätöistä juttua bloggaan, mutta bloggaanpa silti. Jos se ei vielä ole tullut ilmi, niin rakastan kaikkea nahanväristä. Joo, tiedän että nahkaa saa kaiken värisenä, mutta yleensä se on tällainen konjakinvärinen mitä 'nahanvärisellä' tarkoitetaan. En osaa sanoa miten väri sopisi minulle, jos vaikka paidan tämänvärisestä neuloisin, mutta asusteet on mieluisia. 

Ja, kuten kuvasta huomaa, kävin taas pengastamassa tilkkulaarin Marimekolla.

Olin kesälomamatkalla Mallorcalla ja Roomassa. Mallorcalta ostin oliivipuusta tehdyn helmirannekorun. Näytti aika orvolta yksin ranteessa... Roomassa ikkunashoppailin ja vilkuilin sille kaveria. Porta Portesen kirpputorilla törmäsinkin sattumalta myyjään joka myi erilaisia helmi- ja nahkanauhoja. Häneltä päädyin ostamaan tarvikkeet kolmeen koruun, lukotkin löytyi samalta myyjältä.  Tuli kivat, tykkään!

Crossbody kesäksi

Ostin kesäkuun lopussa itselleni uuden tietokoneen. Jotain on pielessä asetuksissa kun kuvat ei suostuneet siirtymään tänne blogiin ja siksi en päässyt kirjoittamaan lainkaan heinäkuussa. Nyt ongelma on tilapäisesti ratkaistu, mutta ei vieläkään kokonaan... Höh!

Kävin pitkästä aikaa keväällä Marimekon Outletissa Herttoniemessä. Nyt kun olen taas innostunut ompelemaan päädyinkin katselemaan lähinnä kangaspuolella. Tilkkulaarista löysin tällaista mustavalkoista markiisikangasta ja näin siitä mielessäni heti käsilaukun. Siitä huolimatta, että en ole koskaan aikaisemmin ommellut laukkua, päätin tehdä ihan fiilispohjalta. Koon arvioiminen osui nappiin! Juuri riittävän suuri, että nielee sisäänsä yllättävän paljon tavaraa, mutta edelleen siro ja kevyt. Mitan otin siten, että sukkakudin mahtuisi mukaan! Tämä nielee helposti juomapullon, lompakon, kännykän, avaimet ja vähän muutakin. Ja tätä voi käyttää pyöräillessä, mikä on ihan must! 

Alla olevassa kuvassa taitaa olla suosittu 'headache pose'. Täytyy kyllä tunnustaa, että ihan sattumalta! Pitelen tässä vissiin päätäni kun niin julmetusti harmittaa, että jätin saumavarat liian pieniksi ja sain todenteolla tehdä töitä, että sain laukun ommelluksi. Markiisikangas kun vielä rispaantuu niin helposti. No, olen ensimmäiseen laukkutekeleeseen tyytyväinen mutta aion ensi kesäksi tehdä parannellun version. Tässä ei ole vuortakaan, kun jo tätä ommellessa päätin tehdä toisen. Mutta käyttökelpoinen on ollut näinkin ja on tosi mieluisa!

Kävin taas tilkkulaaria penkomassa viime viikolla ja vilkaisin mitä tämäntyyppiset laukut Marimekossa maksaa. Tätä puolet pienempi oli 95€, joten ompelemalla itse euron parin tilkusta säästää kyllä melkoisesti. Ja mikä parasta, saa tehdä juuri omiin tarpeisiinsa sopivan.

Lunta juhannuksena?

No, ei onneksi tullut lunta tänä juhannuksena. Vaikka tuntuukin, että sääjumalat ilkuu pilvenreunalla kun lämpötila juuri juhannusviikonlopuksi tippuu kymmenen astetta- ähäkutti! No, ei se mitään koska täältä pesee vastaisku - pipo!

Kokovartalokashimirissa tarkenee... Pipolangat hain eilen työmatkalla Snurresta. Siitä huolimatta että satoi vettä, menin pyörällä. Menin itse asiassa ihan muissa asioissa, mutta kun tähän lankaan törmäsi, oli se rakkautta ensi silmäyksellä. Lanka oli juuri se lohtu mitä kaipasin, kun viimeisillä voimilla vielä sinnittelen viikon töissä ennen lomaa. Ja kotimatka taittuikin sitten sateesta huolimatta ihan eri fiiliksillä, kun tiesin saavani käpertyä illalla sohvannurkkaan lankani kanssa.

Kudoin pipon samoin tein ja uhosin, että en ota sitä päästäni koko viikonloppuna. Tämä on I-H-A-N-A! Kaksi kerää meni, ja n. metri jäi lankaa. Reunaan virkkasin kiinteitä silmukoita, koska näytti ilman sitä keskeneräiseltä.

Tein jo jokin aika sitten tällaisia merkkejä tuotteiden signeeraamiseen. Pipo on ensimmäinen työ johon tällaisen kiinnitän. Jos ja kun joku ihmettelee, että mikä ihmeen LAM, niin ihan tuosta blogin nimestä sen nappasin. Ja ruotsiksihan karitsa on lamm. Kaiken kukkuraksi kirjaimet viittaa omiin nimikirjaimiin, joten oikea signeeraus siis!

Malli: Peruspipo jossa aloitus 60s, aina oikeaa kunnes n. 22cm ja sen jälkeen melko napakka kavennus. Reunaan kiinteitä silmukoita.

Lanka: Cardiff Cashmere 25g/45m

Menekki: 49g

Ostopaikka: Snurre

Puikot: 5mm koivuiset KnitPron pyöröpuikot

Nurmilintu

Huivista tuli ihana! Tämä pakataan jouluksi anopille pakettiin aikaisemmin kutomani pipon kanssa käytettäväksi.

Sileän kutominen on minulle todella terapeuttista ja en todellakaan kyllästy siihen. Pitsin kutominen taas on haastavaa ja tästä syystä huivin valmistuminen venyi. Nytkin yrityksestä ja purkamisesta huolimatta huiviin jäi pieni virhe- ei voi mitään, en todellakaan aio purkaa. Ohjeessa ei todellakaan ole valittamista mutta keskittymiskyvyssäni taitaa olla.

Malli: Heidi Alanderin Nurmilintu 

Lanka: Brombeere WOF Alpaca Mix Fine 70% Baby Alpaca/20% Seide/10% Kaschmir 400m/100g 

Menekki: 90g

Ostopaikka: Wool Of Fame nettikauppa

Puikot: 3,5mm koivuiset pyöröpuikot

Marimekko-mekko

Ennen New Yorkin matkaa kolusin Purl Sohon sivut moneen kertaan, etu- ja takaperin. Ilmaisista ompeluohjeista löysin tällaisen kivan mekkokaavan. Olin talvella ostanut Marimekon tehtaanmyymälästä kivaa graafista kangasta ja palaset loksahti niinku paikalleen- and it sounds like a plan! Mekosta tuli mielestäni aika kiva. Hiha-aukot olisin nyt jälkeenpäin arvioituna jätänyt pienemmiksi, muuten kaikki on aika lailla kohdallaan. 

Käytin mekkoa matkalla, Purl Sohon nettisivullakin todetaan mekon soveltuvan Manhattanilla käyskentelyyn. Suomalainen työkaveri jopa kysyi, että onko Marimekon mekko? Kaikesta huolimatta ei tullut tästä minun suosikkini. Ongelmana on, että malli korostaa mielestäni rintoja liikaa. Sitä ei näissä kuvissa huomaa mutta kylläkin peilistä.

New Yorkin lankakaupat

Olin vajaan viikon mittaisella työmatkalla New Yorkissa. Vapaa-aikaa oli lähinnä iltaisin ja Manhattanin pitkien välimatkojen vuoksi (jotka pääosin päädyin taittamaan kävellen - puuh! Parhaana päivänä askelmittarin mukaan 27km!) en ehtinyt käydä kuin kolmessa lankakaupassa. Yksi syy oli myös se, että kaupat sulkeutuu pääosin klo 19. Valikoimaa tämän kokoisessa kaupungissa on valtavasti. Vierailemistani kaupoista 2/3 on valittu New Yorkin 10 parhaan joukkoon.

Ensimmäisenä suosikkini Purl Soho. Kaupan nettisivut on tulleet tutuksi jo muutama vuosi sitten. Purl Sohon mallit ovat mieleeni- yksinkertaisia mutta usein pienellä jujulla. Olin niin innoissani kun sain kuulla matkustavani Manhattanille ja pääsisin käymään täällä kaupassa. Kaupan sisältä ei valitettavasti ole kuvaa, mutta kaupan ulkopuoli antaa jo viitteitä siitä luksuksesta mitä on tarjolla. Purl Soho myy useita merkkilankoja, mutta valtaosa on heidän omiaan. Langat ovat aidoista materiaaleista: villaa, merinovillaa, yakkia, kamelia, kashmiria, pellavaa, puuvillaa jne. Lisäksi kaupassa myydään kankaita, lähinnä puuvillaa ja pellavaa, eri paksuisina. Kaikki nettisivulla esitellyt neulemallit ovat sovitettavissa kaupassa. Kaikista myynnissä olevista langoista on myös neulottu tilkut jotta voi nähdä miten lanka käyttäytyy neuleena. Suosittelen varaamaan kaupassa käyntiin suosiolla reilusti yli tunnin, sen verran paljon on katsottavaa. Kudontailta joka toinen tiistai ja satunnaisesti kursseja, nettisivulta tarkempaa tietoa.

Osoite: 459 Broome St, New York. Tänne pääsee esim. sinisillä metrolinjoilla A, C ja E, lähin pysäkki lienee Spring Street. Kyltin vuoksi helppo löytää.

Argyle lankakauppaan päädyin, koska se on ainoa joka myy Quince&co lankoja New Yorkissa ja olin löytänyt neulemallin johon kyseisen merkkistä lankaa kaipasin. Kauppa oli yllättävän pieni siihen nähden, että on 'flagship store'. Lisäksi Quince&co:n lankoja oli vähän esillä ja harmikseni ei lainkaan paksua lankaa jota kaipasin, koska lanka kuuluu talvivalikoimaan... Mutta muuten valikoimaa täytyy kyllä hehkuttaa. Mahtava valikoima m.m. Madelinetoshin ja Hedgehog fibersin lankoja. Hinnat oli myös hieman Suomea halvemmat, esim. Madelinetosh taisi olla 24 dollaria, mihin tietty tulee verot päälle, mutta jää euroissa kuitenkin reilut 25% edullisemmaksi kuin Suomessa. Ostin yhden vyyhdin upeaa paikallisen värjääjän Willage yarn-lankaa, väri aivan hehkuu! Suosittelen käymään jos halajat käsinvärjättyjä tuttujen merkkien lankoja Suomea edullisemmin. Täällä myös kudontailtoja, infoa löytyy nettisivuilta.

Osoite: 288 Prospect Park West, Brooklyn, NY. Menin oranssilla F-metrolinjalla Manhattanilta Brooklyniin pysäkille 15 St Prospect park, ja siitä suora kävely liikenneympyrästä pitkin Prospect Park Westiä n. 10min. Kauppa oli kadunpätkän viimeinen, helppo löytää.

Viimeisenä Lion Brand-kauppa. Täällä vain pistydyin ohimennessäni. Kaupassa oli tarjolla tehdasvärjättyä peruslankaa (myös keinokuituja) mutta myös käsinvärjättyjä laatulankoja ja m.m. kashmiria. Tiistai-iltana kaupassa vaikutti olevan kudontapiiri ja jonkinlainen kurssi. Vaikka tämän listasinkin kolmanneksi käymistäni kaupoista, on tämäkin varmasti käymisen arvoinen!

Osoite: 6815, 34 W 15th St, New York. Kävelin Broadwayta pitkin Union Square Parkiin ja käännyin 15 Streetille.  Kauppa oli helppo löytää näyttävän somistusikkunan vuoksi.

Toinen postaus New Yorkin lankakaupoista löytyy täältä

Tämä tyttö löysi ompelukoneen ääreen

Oon aikoinani ommellut jonkun verran vaatteita. Pääasiallisesti joustamattomista materiaaleista huonoilla välineillä. Ensimmäisen lapsen äitiyslomalla 15 vuotta sitten (!) ostin itselleni sekä uuden ompelukoneen että saumurin. Aikaoptimistina ajattelin pyöräyttäväni yhtä sun toista, tuosta vaan, käden käänteessä! No, toisin kävi... Elämään vaan on vuosien varrella kuulunut liikaa ... kaikkea! Mutta nyt- voi vinde! Täytyy varoa ettei ala keulimaan. Parin viikon sisään olen jo saanut aikaiseksi 2 mekkoa ja yhden huivin. Harvoin tällainen 40-kymppinen nainen tällä tavalla innostuu!

Oon lähdössä New Yorkiin työmatkalle. Halusin lentokoneeseen jotain rentoa mutta edustuskelpoista. Kenkäkaupassa huomasin vanhan roosan olevan 'the väri' tällä hetkellä. Siitä innostuneena päätin ommella vanhanroosan mekon.  Kokonaisuudesta tuli just hyvä. Mieskin tämän kelpuutti, jopa huiveineen, vaikka yleensä kukkahuivit tyrmää samoin tein.

Tällainen kukkahuivi ei todellakaan ole ihan sitä missä minut on totuttu näkemään. Mutta tuo pompulareunus kivasti nuorentaa huivin ilmettä ja huivi taas piristää muuten varsin ilmeetöntä asukokonaisuutta. Oon tosi tyytyväinen! 

Mekon malli on maailman yksinkertaisin. Pohjana käytin Mekkotehtaan mallia joka löytyy Suuri Käsityö-lehden maaliskuun numerosta. Tein kaavaan paljon muokkauksia. Lantion kohdalta sain kaventaa useita senttejä, helmaa pidensin ja levensin ja hihansuita pienensin myös. Hihansuihin ja kaula-aukkoon laitoin pienet resorintyyppiset samasta kankaasta. Että eipä siitä alkuperäisestä paljoa jäänyt... Kaikki materiaalit Eurokankaasta. Kokonaisuuden hinnaksi tuli noin 35 euroa mistä pompulareunuksen osuus oli suurin, eli 15 euroa.

Alpakkasormikkaat miehelle

Kevät on jo niin pitkällä, että alkaa olemaan viime hetket käyttää sormikkaita. Toisaalta, viime vuonna annoin pipon äidilleni äitienpäivälahjaksi ja samalla viikolla taisi sataa lunta. Joten, saattaapi olla että äitienpäväkukkaset poimitaan sormikkaat kädessä tänä(kin) vuonna!

Malli: omasta päästä mittojen mukaan

Koko: miehen XL

Lanka: Viking Garn Alpaca Storm

Menekki: 78g

Ostopaikka: Adlibris

Puikot: 2,5mm koivuiset sukkapuikot

Aloitin tällä kertaa 60s kierrettyä joustinta 28krs, 3 krs sileää, peukalokiilan levennykset joka 3. krs. Sormiin: pikkusormi 17s, etusormi ja nimetön 20s, keskissormi aloitus 23s ja kavesin matkalla 2s pois (minun sormikkaissa ei sormia tarvinnut avennella kesken, mutta miehellä keskisormi oli tyvestä sen verran paksumpi, että oli pakko).

Parane pian!

Kuin kaksi koditonta lasta,ne kulkevat käsi kädessä, Toivo ja Pelko.
Yhdessä tulevat, yhdessä lähtevät. Siinä välissä puristavat lujaa toistensa kättä.
Joka avaa ovensa Toivolle, päästää myös Pelon sisälle,
joka ottaa syliinsä Pelon saa omakseen myös Toivon.
Kuin kaksi koditonta lasta ne kulkevat käsi kädessä, emmekä muuta voi tehdä
kuin seurata samaa polkua

Tommy Tabermann

Läheinen ystävä sairastui vakavasti ja joutui leikkaukseen. Jotain kaunista ja lämmittävää halusin antaa hälle lahjaksi. Kerran aikaisemmin olen tehnyt sukat raidoittamalla kahta liukuvanväristä lankaa, ja niistä tuli tosi kivat. Nyt valitsin tosi kirkkaita värejä ja tällaiset sain aikaiseksi.

Malli: perussukka
Lanka: Drops Delight

Menekki: 64g 

Ostopaikka: Menita

Koko: 41

Koukku: koivuiset nro 2,5 sukkapuikot