Haaveilin aikaisemmin kevättalvella joustocollegesta tehdystä Jujunan mustasta taskumekosta. Silloin en onnistunut kangasta kiireessä löytämään ja päädyin tekemään toisen mekon. Ihan ok- mutta ei sen enempää. Lisäksi vaikuttaa, että kangas ei kestä kulutusta ja venahtaa käytössä ja taitaa vähän nyppääntyäkin...
Myöhemmin keväällä oli vuorossa työmatka ja tarvitsin jotain mukavaa mutta siistiä lentokoneeseen. Nyt onnistuin löytämään kangasta Salapakasta - ja tämä kangas vaikuttaa todella laadukkaalta! Tätä mekkoa olen pitänyt melkein joka päivä viikon työmatkalla ja sen lisäksi töissä useampana päivänä, eikä mitään käytön jälkiä näy. Kangas on napakkaa ja siistiä.
Mekon kuvaaminen ottikin sitten aikansa. Tänään oltiin viemässä lapsia uimarannalle ja ajatteln, että mekon voisi kuvata siellä. Rekvisiitaksi nappasin vielä pioninkin pihalta. No- visio ja toteutus, ja silleen... Heh!
Tuuli tuiversi hiuksissa ja sai mekon lepattamaan. Mekko oli karata jo liiankin korkealle, kääk! Hiuksia sohiessa ja helmoja hallitessani havahduin yhtäkkiä, että ei kait se maha vaan pömpötä, kun kuvaajani räpsi menemään...
Joo, sään armoilla ollaan! Pitäiskö hei vaan antaa periksi, ehkä tää oli tässä? Joka tapauksessa, kiva mekko taas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti