Olin jo kauan aikaa sitten ihastunut malliin Ravelryssä. En tiedä miten siihen alunperin törmäsin, olisiko ollut Tiina Kuun blogissa?
Kun eräs ei niin läheinen työkaveri oli jäämässä äitiyslomalle, päätin neuloa hänelle lahjaksi pienen hatun. Ensimmäisenä tein tuon vasemmanpuoleisen valkoisen jostain merinovillaisesta jämänöttösestä. Tein siis kokoa NB, kuten moni muukin Ravelryssä, eli aloitin 108 silmukalla. Kavennukset tein kuten ohjeessa käskettiin, eli SSK. Lopussa tein myös kavennukset joka kierroksella joka toisen sijaan, vähentääkseni hatun 'hiippaa'. Olisin hyvin voinut antaa lahjaksi jo tämän ensimmäisen, siitä tuli ihan hyvä!
Päätin käyttää loppuun valkoisen merinovillan ja yhdistin sen neonpinkkiin sukkalankaan. Ajattelin kokeilla kavennusta eri tavalla; nosta kaksi silmukkaa kerralla kuin neuloisit oikein, neulo yksi ja vedä nostetut kudotun yli. Tämä tapa on mielestäni siistimpi. Tästä piposta tuli tosi herkku! Jatkoin yhdistämällä anopin piposta ylijäänyttä sinistä liukuvärjättyä Zauberball 100 merinovillalankaa yksittäiseen vauvalankakerään joka kaapista löytyi. Tästä taisi tulla vielä herkumpi...?
Tässä vaiheessa koin harjoitelleeni riittävästi ja aloin kutomaan lahjapipoa Lang Novena langasta. Päädyin neutraaliin valkoiseen. Jostain ihmeestä pipoon ilmestyi vaaleita värjäytymiä... Voi ei! Juuri kun ehdin ajatella, että kerrankin olen lahjan kanssa hyvissä ajoin. Yritin pestä pipon villapesuaineella, tuloksetta. Värjäymät on lähes näkymättömiä, mutta tietäen saajan pikkutarkkuuden, oli vaan pakko kiireellä alkaa tikuttamaan vielä yhtä.
Tässä vaiheessa turvauduin 100% varmaan valitaan, nimittäin Cardiff cashmere-lankaan. Ja tästähän tuli AIVAN KÄSITTÄMÄTTÖMÄN IHANA!
Tässähän kävi nyt niin, että kaikki pienet nöttöset jotka näen kotona, haluaisin saattaa tällaisiksi ihaniksi hatuiksi. Mutta, eihän minun kaverit taida enää lapsia saada, lapsiluku taitaa olla täynnä, joten ei kait näitä kannata määräänsä enempää tehdä? Jos kuitenkin muutama vielä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti