Olen harrastanut käsitöitä lapsuudesta saakka, mutta kutominen on ollut hyvin harvakseltaan tapahtuvaa ja satunnaista, kunnes noin kaksi vuotta sitten innostuin. Olen havainnut, että mikään ei ole stressaantuneena niin rentouttavaa kuin kutominen. Ruuhkavuodet, haastava työ, pienet lapset jne., kombo jonka kanssa monet ikäiseni naiset painiskelee...
Kun kaksi vuotta sitten innostuin kutomisesta löysin Fb:stä Voihan villasukka!-ryhmän. Suurin osa esitellyistä töistä oli neulottu 7-veljestä langasta ja sitähän minäkin sitten ostin- ainakin 10 kerää! Eikä mennyt kauaakaan kun tajusin, että enhän edes tykkää paksusta langasta kudotuista sukista... Joten, lankoja on edelleen jäljellä vaikka olenkin jo useammat lahjasukat niistä neulonut, etenkin isälleni. On muuten ollut hauska seurata omaa edistymistä neulojana- kuinka aluksi neulos oli niin harvaa, että melkein läpi paistoi. Aikaisemmin neuloin 7-V lankaa 3,5 puikoilla, mutta nykyään kolmosilla. Tykkään kun sukat on napakat ja tuntuu että ne kestääkin paremmin napakoiksi neulottuina.
Isä täyttää kohta vuosia ja saa lahjaksi sukat (taas!). Kaivoin esiin noita jämälankanöttösiä inspiroituneena Lankaterapiaa blogissa näkemistäni sukista. Päätin yhdistää murrettuja värejä vaaleanharmaaseen.
Tässä sukat ei ole saajan jaloissa ja siksi tuosta jalkapöydän päältä kiristää. Saajan jalka on hieman sirompi, joten luulisin näiden istuvan hänelle aika mukavasti. Reippaat ja raikkaat sukat sain aikaiseksi- värit tosin varmasti näyttäisivät kivemmiltä ulkona kuvattuna. Mieskin näitä kommentoi positiiviseen sävyyn- ehkä hänelle täytyy tehdä samanlaiset? Jämiä kun edelleen jäi...
Lanka: Novita 7-veljestä
Menekki: n. 150g
Ostopaikka: Prisma
Puikot: nro 3 KnitPron hiilikuituiset
Koko: 43
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti